Kauhistuttava tulevaisuus

Taloussanomat julkaisi tämän alarmistisen uutisen 13.3.2013. Uutisessa haastatellun Helsingin yliopiston tutkijan, ympäristöpolitiikan dosentti Ilmo Massan sanoma oli tiivistettynä tässä:

Luulitko, että ekologinen kriisi näkyy vain kehitysmaissa? Luulit väärin. Helsingin yliopiston tutkija varoittaa, että ekologinen kriisi voi uhata myös Suomea. Ilmastonmuutos voi kolahtaa jopa ruokapulana.

No tottakai. On hupsua kuvitella hyötyvämme pienoisesta lämpenemisestä täällä kylmän pohjolan perukoilla. Pidentyneen kasvukauden ja kasviravinteena toimivan hiilidioksidin lisääntymisen seurauksena tuskin voi olla muuta kuin kurjuutta ja nälkää.

Kuivuus tappaa meidät nälkään

Massa pelottelee meitä kuivuudella:

Ilmastonmuutos uhkaa muun muassa maapallon ruokahuoltoa, kun kuivuus kurittaa maanviljelijöitä ympäri maapalloa. Esimerkiksi viime kesänä Yhdysvalloissa, Intiassa, Venäjällä ja Afrikan maissa kärsittiin ennätyksellistä kuivuudesta.

Yhdysvaltojen ennätyksellinen kuivuus on todella suhteellista. Kun verrataan esimerkiksi 30-luvun dust bowl -aikoihin, nykyinen "ennätyksellinen kuivuus" oli pikkujuttu. Ennätyksellisyydestä huolimatta Usan maissisato oli yksi Usan historian suurimmista, samalla tasolla 90-luvun puolivälin tuotannon kanssa.

Tai kuten Reuters toteaa 12.9.2012:

Searing summer drought slashed U.S. corn production to the lowest level in six years and soybeans to the lowest in nine years, the government forecast on Wednesday, but the corn crop is larger than expected, which will relieve the third year in a row of tight supplies.

Intiassakaan ei näytä olevan ongelmia kuivuudesta. Venäjän satokin on useimpia 90-luvun vuosia suurempi. Kiina puolestaan teki niin riisin- kuin myös vehnäntuotantoennätyksensä.

Mistä tämä väite ennätyksellisestä kuivuudesta on oikein lähtöisin? Tämä valoittanee asiaa. NOAA:

The largest national footprint of D4 ("exceptional drought") in the 12-year history of the U.S. Drought Monitor occurred in July. In Texas "exceptional drought" covers more than 75 percent (201,436 sq mi) of the state. This area is larger than the entire Northeast climate region (196,224 sq mi). Drought conditions are so harsh in some locations that it would take as much as 20 inches of precipitation in one month to end the drought. Conditions in Oklahoma are also dire, with 100 percent of the state suffering from D1-D4 (Moderate-Exceptional) drought. At the beginning of the water year (9/28/2010), drought conditions (D1-D4) covered only four percent of the state.

Huomatkaa lihavoitu kohta. Mittausaika on jopa ilmastotieteen mittakaavassa poikkeuksellisen lyhyt. No entäs mitä tämän kahdentoista vuoden aikana globaalille lämpötilalle on tapahtunut:

En osaa nähdä miten vuoden 2012 "ennätyksellinen kuivuus" liittyisi globaalin lämpötilaan.

Suurempi ongelma on ruoan muuttaminen polttoaineeksi, jonka vaikutus ruoan määrään on tuplasti tätä "ennätyksellistä kuivuutta" suurempi.

Sivuhuomautuksena mainittakoon että hiilidioksidin lisääntyminen vähentää kasvien vedentarvetta ja siis parantaa niiden kykyä selvitä kuivuudesta.

Fossiiliset polttoaineet loppuvat

Dosentti Ilmo Massan mukaan ilmastohätä ei kuitenkaan ole edes ainoa ongelmamme. Myös polttoaineen saatavuus on uhka ruoan tuotannolle:

Myös öljyvarojen ehtyminen on Suomelle uhka. Massa muistuttaa 1970-luvun öljykriisistä, joka iski varoittamatta.

Kaikkihan on mahdollista. En kuitenkaan pidä järjevänä huolehtia fossiilisten polttoaineiden loppumisesta, kun meillä on fossiilisia polttoaineita jopa sadoiksi vuosiksi tulevaisuuteen. Liuskekaasu- ja -öljyesiintymät ovat niin runsaita maapallolla, että  meille voi tulla niistä pulaa ainoastaan jos teemme poliittisen päätöksen olla käyttämättä niitä. Tämä ei tietenkään ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Hullumpaakin on ihmiskunnan historiassa sattunut.

Kaiken huipuksi häviämme Ruotsille! Mikä nöyryytys!

Massa kuitenkin jatkaa:

Sähköä Suomi kuluttaa kaikista EU-maista viidenneksi eniten. 

Massan mukaan vetoaminen kylmään ilmastoon ei auta, sillä esimerkiksi Ruotsi selviytyy puolta vähemmillä hiilidioksidipäästöillä, vaikka maa on lähes yhtä pohjoisessa kuin Suomi.

Tämä on uskomaton ero, jonka syitä pitäisi ehdottomasti tutkia enemmän, tutkija sanoo.

Tässä kohtaa täytyy jo ihmetellä mihin kyseinen tutkija aikansa kuluttaa. Vaikka maa jatkuu melkein yhtä pohjoiseen kuin Suomi, noin 90% Ruotsalaisista asuu Helsingin eteläpuolella. Tästä syystä lämmityskustannukset ovat merkittävästi Suomea alhaisemmat. Lisäksi Ruotsi tuotti vuonna 2008 energiastaan 46,9% vesivoimalla ja 42% ydinvoimalla. Tuulivoimalla maa tuottaa energiaa ainoastaan 1,4%.

Ruotsin vuoriston ansiosta maalla on aivan erilainen mahdollisuus vesivoiman rakentamiseen. Ydinvoimaloita voitaisiin rakentaa Suomeenkin, mutta poliittinen vastustus varsinkin ilmastonmuutoksen torjuntaa prioriteettinä pitävien taholta on kovaa.

Ratkaisut

Ratkaisumahdollisuuksista Massa toteaa seuraavaa:

Tutkijan mukaan ympäristövaikutukset tapahtuvat ympäristöpolitiikan yläpäässä, eli materiaalien louhinnassa, tuotannossa ja energian kulutuksessa. 

– Jos halutaan isoja muutoksia, näihin pitää vaikuttaa, Massa sanoo.

Kuten Ruotsin esimerkki osoittaa, tehokkain ja taloudellisesti uskottavin keino on rakentaa lisää ydinvoimaa. Energiaa me emme käytännössä voi kuluttaa juuri vähempää kuin nykyään ilman siirtymistä haitallisempiin lämmityskeinoihin. Puun polton aiheuttamat pienhiukkaspäästöt ovat jo nyt ongelma, varsinkin kovimpina pakkaspäivinä. Muualla maailmassa ongelmat ovat vielä paljon suurempia. Vaihtoehtoisesti voimme lakkauttaa teollisen toimintamme ja sitä kautta ns. hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjan. Siihen tuskin kukaan on valmis.

Vaikka Suomessa puista ei olekaan pulaa, Kreikassa näiden maailmanpelastustalkoiden seuraukset uhkaavat jo oikeasti metsiä ja jopa puistoja.

Loppupäätelmä

Tämänkaltaisiin uutisiin kannattaa aina suhtautua varauksella. On täysin mahdollista että Massan suuhun on laitettu asioita joita hän ei ole julkaistussa muodossaan koskaan edes sanonut. Tämä ei ole ilmastouutisoinnissa lainkaan tavatonta.

Mutta medioiden asiantuntijoina käyttämien henkilöiden tarkoitushakuinen liioittelu ja osatotuuksien kautta mielikuviin vaikuttaminen ei ole myöskään tavatonta. Varsinkaan kun kyseessä on ilmastonmuutos. Vaikea sanoa kummasta tässä on kyse.

Joka tapauksessa uutisen arvo jää tällaisenaan hyvin alhaiseksi. Todellisia toteutuneita ongelmia ei osata mainita, tulevaisuuden kauhukuvat jäävät epäuskottaviksi ja realistisia ratkaisuja edes niihin kuviteltuihin ongelmiin ei kyetä näkemään.