tiistai 26. helmikuuta 2013

Ilmastokauhun rahavirrat

Joanne Novan sivustolla on hyvä kirjoitus ilmastokauhukoneen toiminnasta ja rahoituksesta länsimaisessa yhteiskunnassa.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Väkivaltafantasioista

Viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut ilmastokauhun lietsonta on voimakkainta sitten asteekkien ihmisuhrien. Jotkut vaativat liberaalin kansanvallan lakkauttamista sään jumalten lepyttämiseksi. Toiset leikittelevät skeptikoiden uskomusten tatuoimisesta heidän kehoihinsa pysyväksi häpeämerkiksi. Jotkut humoristisesti fantasioivat katastrofaaliseen ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen skeptisesti suhtautuvien lasten ja aikuisten tappamisella.

Toiset eivät fantasioi vaan suorastaan vaativat eri mieltä olevien tappamista. (Linkittäisin suoraan itse tekstiin, mutta ymmärrettävistä syistä kyseinen professori veti tekstinsä pois ja korvasi sen tällä)

Jotkut vetävät lopulliset johtopäätökset ja tappavat itsensä ja lapsensa ilmastokauhun alla.

Ilmastokauhua on silti osattu lietsoa myös menneinä vuosikymmeninä, kuten tästä But Now You Know -blogin artikkelista voi todeta. Tässä kyseisen sivun graafissa globaalin lämpötilakehityksen suhde ilmastokauhuun leikkisästi havainnollistuu:


Yksi asia pysyy samana kautta vuosikymmenten: ilmasto on kauhistuttava täysin riippumatta siitä mitä globaalille lämpötilalle tapahtuu.

Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä ettei ilmasto ole lämmennyt tilastollisesti merkittävällä tavalla 17 - 23 vuoteen (datajoukosta riippuen) – siis sitten Duke Nukem 3D:n julkaisun. Pitkän kiistämisen jälkeen myös IPCC:n johtaja on lopulta hampaitaan kiristellen myöntänyt asian.

Tämän lämpenemättömyyden jatkuessa kaiken havaitaan kuitenkin olevan jatkuvasti pahempaa kuin pelkäsimme, jopa niin että normaalit yhteiskuntasäännöt eivät enää päde.

Kipeitä uhrauksia vaaditaan jokaiselta, sillä kohta – ihan kohta – lämpeneminen taas alkaa. Sitä odotellessamme voinemme viettää aikaa vaikka grillaamalla denialisteja roviolla.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Maanjäristyksistä, tulivuorista, tsunameista ja hurrikaaneista

Professori Ruppel, joka on IPCC:n viidennen arvioraportin "co-ordinating lead author on Africa of the UN IPCC, Working Group II" totesi medialle asiantuntijan auktoriteetilla seuraavaa:
There is wide scientific consensus that the increased number and intensity of climate change induced natural disasters, such as earthquakes, volcano eruptions, tsunamis and hurricanes, is of alarming concern
Ja tietysti uutinen toteaa tyypilliseen tapaan eri mieltä olevien olevan denialisteja.

No tarkistetaanpa mitä käteni ulottuvilla oleva IPCC:n viidennen arvioraportin viime kesäinen (11.6.2012) luonnosversio sanoo tulivuorista ja maanjäristyksistä:
The loss of ice sheets and glaciers causes accelerated uplift of underlying land in the North Atlantic Region (Jiang et 25 al., 2010), as well as glacio-isostatic deformation around the Vatnajökull ice cap in Iceland (Pagli et al., 2007). There is medium confidence regarding the effects of ice loss on seismicity due to unloading of the lithosphere beneath ice sheets (Hampel et al., 2010) and Alaskan glaciers (Sauber and Ruppert 2008), and volcanic activity such as enhanced magma generation (Sigmundsson et al., 2010).
Tuossa kaikki mitä raportti ottaa kantaa muutaman celsiusasteen kymmenyksen vaikutuksista maanjäristyksiin ja tulivuorenpurkauksiin. Kaukaisilla käytännöllisesti katsottuna asumattomilla alueilla tulivuorten aktiivisuus ja maanjäristykset voivat mahdollisesti lisääntyä. Melko kaukana hälyyttävästä.

Mutta entäs Eyjafjallajökull? Senhän purkautuminen vaikutti koko Eurooppaan?
The plumes that caused the 7 d air traffic disruption resulted directly from the explosive nature of the ash, caused by the interaction of magma and water.
Magmaa ja vettä? Mistä vesi tuli? Tulivuori purkautui 200 metriä paksun jäätikön alla. Eli tulivuoren päällä ollut jäätikkö oli nimenomaan ongelma.

No hurrikaanit sitten? Raportti toteaa niistäkin seuraavaa:
Recent assessments confirm the AR4 conclusion that there is evidence of an increase in the most intense tropical cyclones since the 1970s, but do not support the AR4 conclusion that globally, estimates of the potential destructiveness of all hurricanes show a significant upward trend since the mid-1970s [WGI-2]. 
Entäs tsunamit? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tsunameihin ei löydy koko raportista yhtä ainutta mainintaa.

Edesmennyt ilmastotutkija tri Stephen Schneider totesi:
Each of us has to decide what the right balance is between being effective and being honest.
 Professori Ruppel lienee valintansa tehnyt.



torstai 14. helmikuuta 2013

Jääkarhuista

Blogi nimeltä Polar Bear Alley kirjoitti seuraavaa:

Obviously, the early freeze-up and the cold temperatures will translate to thicker ice on the bay than in previous years and likely a longer ice season come this spring. That is fairly goods news as our bears do most of their hunting between April and the end of June/early July. 
The bad news is that actual cub survival often seems to have a negative correlation with good ice years (although cubs that do survive will end up in better shape) (Stirling et al, 1999). From what I can gather, this is usually due to a severe winter (like the one we have) and the lack of insulation in not just the cubs fat layer but, moreso, the mother. A bit of a disturbing trend this winter was that two of the bears tracked by WWF were of prime age and beginning the season with only one cub… so we’ll see.
Onhan tiedossa että jääkarhujen määrä on nousussa, mutta olihan tuollainen päätelmä silti yllätys. Mitäs itse viitattu tutkimus sanoo:
The survival of cubs from early March (when they left the dens) to the following August-September (when the radio-collared females and accompanying cubs were resighted) also varied over the study period. From 60 – 65% in the early 1980s, it fell to just over 50% through the late 1980s and early 1990s and then increased to 70 – 80% through the mid-to-late 1990s (Fig. 7).
Jep. Eli pentukuolemat vähenevät kun jään määrä vähenee.

Sinällään ei pitäisi olla yllätys, koska tasalämpöinen eläin kuluttaa paljon energiaa ruumiinlämmön ylläpitämiseen. Lämpimämpi ilmasto, vähemmän energiaa ruumiinlämmön ylläpitämiseen, pienempi ravinnontarve. Toisaalta taas enemmän syöjiä, vähemmän ruokaa per syöjä, joten selvinneet pennut ovat keskimäärin huonokuntoisempia.

Mikä lienee linjassa yleisen kehityksen kanssa, sillä kutistuvathan lampaatkin.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Hyvää tarkoittavat valheet


Ympäristötutkija Roger Pielke Jr. kirjoitti hyvää pohdintaa siitä miten hyvässä tarkoituksellinen valehtelu on tuhoisaa juuri sille aatteelle jota näillä valheilla pyritään puolustelemaan. Hän oli kumonnut juuri alarmistisia väitteitä ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, kun toinen tutkija oli twiitannut hänelle:
Climate events have people thinking. Now maybe think mitigation. Social not natural causality. Whats not to like? 
Eli kunhan ihmiset saadaan toimimaan oikein, mitä väliä vaikka heille vähän valehdellaankin?



Tämä sai minutkin pohtimaan...


Vaimoni keksi vuosia sitten jotain hyvin valaisevaa tutkiessaan ravintotieteiden aihepiiriä: ihmiset – edes asiantuntijat – eivät yleensä tiedä paljoakaan. Yleensä vain hyvin pikkiriikkisen rajatun osa-alueen paljon suuremmasta kokonaisuudesta. Sen sijaan lähes kaikki – jopa asiantuntijat – tuntuvat kuvittelevan asiantuntijoina pitämiensä ihmisten tietävän lähes kaiken.

Kun näiltä asiantuntijoilta kysyttiin monista perusasioista, he viittasivat usein muihin joiden asiantuntemukseen he varauksettomasti luottivat.

Kun sitten näiltä asiantuntijoiden huippuasiantuntijoina pitämiltä tutkijoilta kysyttiin näistä asioista, lopputulos saattoikin olla jotain täysin yllättävää. Pekka Puskan esikuva, ravintotutkija Ancel Keys totesi kuin ohimennen miten he ovat aina tienneet ettei ruoan kolesterolipitoisuus vaikuta syöjän kolesterolitasoihin – ellei syöjä ole kani tai kananpoika.

Tätä miestä pidetään kolesteroliteorian isänä ja nykyinen ravintotiede pohjaa hyvin pitkälle hänen oletettuihin asiantuntijan mielipiteisiinsä, joita hänellä ei ole koskaan edes ollut!

Auktoriteeteillakin on siis auktoriteetteja aivan kuten muillakin. Väärinkäsitykset laajenevat ja tiedemiesten tapaamisissa lausutut yliyksinkertaistukset, epäviralliset arvelut tai humoristiset heitot muuttuvat auktoriteettiuskovaisten kuulijoiden korvissa helposti totuuksiksi. Sitten nämä toisen polven auktoriteetit toistelevat näitä totuuksia kuulijoilleen, joka uskovat kyseenalaistamatta – onhan puhuja asiantuntija.

Kun tarpeeksi moni on toistellut näitä epävirallisia arveluita tarpeeksi, toisto tekee niistä totuuden johon on vaikea olla uskomatta. Ja tässä ei tarvita edes varsinaista valehtelua.


Varsinainen valehtelu


Tästä tullaankin toiseen asiaan. BBC:n loistavassa kolmiosaisessa TV-dokumentissa "The Power of Nightmares" kerrotaan mm. Usan uuskonservatiiveista ja heidän ideologiansa kehityksen alkumetreistä.

Uuskonservatiiviset think-tankit kopioivat 70- ja 80-luvuilla eurooppalaisista lehdistä uutisia tukemaan omaa maailmankuvaansa. Tämän mukaan idän uhka oli kasvamassa. Neuvostoliitto valmistautui sotaan. Heidän agenttinsa soluttautuivat ja sabotoivat. Neuvostoliitto oli kehittänyt sotaa varten tehokkaita superaseita, jotka olivat niin salaisia ettei niitä edes löydetty mistään.

Uuskonservatiivien mielestä tappion välttämiseksi Usan piti käydä aggressiiviseen hyökkäykseen kommunismia vastaan ja muokata maailma vaikka sotimalla sellaiseksi paratiisiksi kuin Usa oli ollut kuvitteellisilla 1930 ja -40 -luvuilla – näiden uuskonservatiivien lapsuudessa.

Kun uuskonservatiivit sitten esittelivät näitä todisteitaan Usan hallinnolle, CIA:n edustaja ällistyi: todisteet olivat hyvin pitkälle CIA:n lehdistölle syöttämää propagandaa, joiden tarkoituksena oli levittää eurooppalaisiin Neuvostoliiton vastaista asennetta. Nämä todisteet olivat kuitenkin jo vakuuttaneet uuskonservatiivit maailmankuvansa oikeellisuudesta, joten CIA ei saanut heitä vakuuttumaan väärässä olemisestaan pelkästään kumoamalla kaikki heidän todisteensa.

CIA:n valehtelu kävi omaksi tappioksi tavalla jota kukaan ei olisi voinut arvata. Parin vuosikymmenen kuluttua nämä CIA:n propagandalla maailmankuvansa rakentaneet pääsivät Usassa valtaan ja aloittivat oman ideologiansa mukaisen aggressiivisen ulkopolitiikan. Se tuli kalliiksi.


Miten tämä ylipitkä alustus liittyy ilmastonmuutokseen?


Kuten alun Roger Pielke Jr.:n tapauksessa, ilmastonmuutokseen liittyvissä aiheissa on aikaisemminkin tullut vastaani runsaasti lausuntoja, joiden antajat tietävät valehtelevansa antaessaan medialle raflaavia haastatteluja.

Esimerkiksi edesmennyt ympäristöbiologi Stephen Schneider totesi seuraavaa:
On the one hand, as scientists we are ethically bound to the scientific method, on the other hand, we are not just scientists, but human beings as well. And like most people, we’d like to see the world a better place, which in this context translates into our working to reduce the risk of potentially disastrous climatic change. To do that, we need to get some broad-based support, to capture the public’s imagination. That, of course, entails getting loads of media coverage. So we have to offer up scary scenarios, make simplified, dramatic statements, and make little mention of the doubts we might have. Each of us has to decide what the right balance is between being effective and being honest.
Juuri tästä syystä hurrikaaniasiantuntija Chris Landsea erosi IPCC:stä. Pyörremyrskyjen esiintymisestä kertovan IPCC:n arvioraportin pääkirjoittaja tohtori Trenberth kertoi lehdistölle IPCC:n edustajan asemassa hurrikaanien lisääntyneen ja voimistuneen. Tämä siitä huolimatta ettei ollut itse tehnyt kyseisen aiheen tiimoilta tutkimusta, eivätkä mitkään tutkimukset osoittaneet tällaista kehitystä. Landsea valitti Trenberthin valheellisista väittämistä IPCC:n johdolle, joka ei kokenut tarpeelliseksi edes nuhdella Trenberthiä aiheesta. Landsean omin sanoin:
It is of more than passing interest to note that Dr. Trenberth, while eager to share his views on global warming and hurricanes with the media, declined to do so at the Climate Variability and Change Conference in January where he made several presentations. Perhaps he was concerned that such speculation - though worthy in his mind of public pronouncements – would not stand up to the scrutiny of fellow climate scientists. 
I personally cannot in good faith continue to contribute to a process that I view as both being motivated by pre-conceived agendas and being scientifically unsound. As the IPCC leadership has seen no wrong in Dr. Trenberth's actions and have retained him as a Lead Author for the AR4, I have decided to no longer participate in the IPCC AR4.
Ilmastonmuutosalarmissa yhdistyvätkin seuraavat asiat:
  • Kaikkien ihmisten halu kokea elävänsä merkittäviä aikoja ja taistella hyvyyden eturintamassa
  • Valehtelu hyvän asian puolesta
  • Sokea luottamus asiantuntijoihin, johon myös asiantuntijat sortuvat
  • Uskomus jonka mukaan usein toistellut asiat olisivat totta

Voiko tämän seurauksena ollakaan muuta kuin itseään ruokkiva hysteria? Valehdellaan, koska uskotaan tarkoituksen olevan niin hyvä. Kuullaan asiantuntijoiden hyvää tarkoittavia valheita ja lujitetaan niiden avulla omaa uskoa asian oikeellisuuteen ja toiminnan kiireellisyyteen. Toistellaan papukaijamaisesti avainfraaseja kuin ne olisivat totta, samalla uskoen näihin fraaseihin vain koska kaikki toistelevat niitä.

Kuten uuskonservatiivien tapauksessa, hyvää tarkoittava valehtelu kävi omaan nilkkaan kun asioista päättävät eivät enää osanneet erottaa totuutta valheesta. Mutta kun joka tuutista tungetaan hyvää tarkoittavia valheita, kuka enää edes voisi tietää mikä on totta?

Ja aivan kuin uuskonservatiivien tapauksessa, tosiasiatkaan eivät saa asiaansa uskovaa muuttamaan maailmankuvaansa. Alkuperäistä parantelematonta dataa ja mallinnuksen sijaan maailmaa empiirisesti tarkastelevat leimataan hörhöiksi. Mutta onko tällaisessa mutu-hysteriassa kenenkään mielipiteillä enää mitään arvoa?

maanantai 11. helmikuuta 2013

Petteri Taalas palaa reaalimaailmaan

Time-lehti julisti hiljattain maailman pelottavimmaksi ympäristöfaktaksi sen, että Kiinan hiilipäästöt ovat nousseet yhtä suuriksi kuin koko muun maailman - siis kaikkien muiden maiden hiilipäästöt yhteensä.
- En nyt kuitenkaan väheksyisi tavallisten ihmisten ympäristötekoja. Saahan niillä hyvän omantunnon, joka on tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnille. Mutta kyllä ympäristön tulevaisuus ratkaistaan suuremmilla maailmanpolitiikan foorumeilla. Kiina on ohittanut parissa vuodessa Yhdysvallat hiilidioksidipäästöjen tuottajana. Hyvinvoiva maailma on siirtänyt tuotantonsa Kiinaan ja nyt näemme sen seuraukset, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas
- Tässä valossa tavallisten ihmisten syyllistäminen siitä, että juusto on epäekologista tai koiran omistaminen ympäristöuhka, tuntuu täysin naurettavalta, toteaa Taalas. 
Ilahduttavaa nähdä että pahimmatkin ilmastoalarmistit voivat saada suhteellisuudentajunsa takaisin.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Ristiriitaisia väitteitä

Yrittäisivät ensin päättää mikä globaali lämpötilatrendi on nykyään niin voitaisiin uskottavasti keskustella siitä mitä se tulee olemaan sadan vuoden kuluttua.

Christian Science Monitor toteaa 8.2.2013 seuraavaa:
Global temperatures are rising faster than scientists thought possible even a few years ago. The Arctic icecap is melting at a rate that few researchers had anticipated, and, most ominously, the permafrost is beginning to thaw, which could release vast amounts of methane, a greenhouse gas 20 times more potent than CO2.

BBC totesi puolestaan 8.1.2013 seuraavaa:

The UK Met Office has revised one of its forecasts for how much the world may warm in the next few years. 
It says the average temperature is likely to be 0.43 C above the long-term average by 2017, as opposed to an earlier forecast suggesting a difference of 0.54C.

Tai kuten The Daily Mail 8.1.2013 vertailee:



Entäs mitä ihan virallinen data sanoo:


Kiinnostaisi tietää missä kohtaa tuota graafia lämpötila lähti nousemaan "enemmän kuin edes koettiin muutama vuosi sitten mahdolliseksi"?

Kiinnostaisi myös tietää miksi kyseinen suhteellisen hyvämaineinen lehti valehtelee lukijoilleen?